Yritys & Ympäristö
Sujutustekniikan ympäristöystävällisyys
Sujutustekniikan käytön eräs etu on sen ympäristöystävällisyys. Kaivamaton tekniikka säästää luonnonvaroja verrattaessa perinteiseen kaivumenetelmään.
Perinteisellä kaivumenetelmällä toteutetut viemäreiden ja vesijohtojen saneeraukset vaativat kaivantojen teon. Kaivantojen maa-ainekset on yleensä mahdotonta säilyttää työmaalla ja niillä ei voi suorittaa uudelleen täyttöä. Maa-ainekset kuljetetaan siis pois työmaalta maankaatopaikoille. Uuden putken asennukseen tarvitaan uudet maa-ainekset.
Ylimääräiset kustannukset ympäristölle:
• Kaivinkoneiden ja kuorma-autojen kuluttama polttoaine
• Uusien maa-ainesten hinta
• Uuden kadun pinnoituksen (asvaltointi, kiveys jne) kustannus
Ylimääräiset haitat ympäristölle:
• Haitat liikenteelle. mm. tilapäiset liikennejärjestelyt (katujen sulkemiset) sekä ylipäätään hidastunut liikenteen kulku
• Ylimääräiset päästöt ilmakehään
Renosin tuotteissa on raaka-aineiden kulutus optimoitu. Tämä saavutetaan sillä, että käytämme ainoastaan tuotteita, jotka on suunniteltu käyttötarkoitukseen. Esimerkiksi Flexiputki on rakenteeltaan optimoitu ja hyvin kevyt. Keveys merkitsee pienempää muoviraaka-aineen käyttöä ja näin ollen myös pienempää luonnonvarojen käyttöä.
Asennuksista jäävä ylimääräisen – tai hukkamateriaalin määrä on pieni. Flexiputkea ja Renos PP –putkia tilataan työmaalle tarvittava määrä ja Rauliner –muotoputki toimitetaan tavallisesti määrämittaisina keloina työmaille. Flexiputki, Renos PP ja Rauliner putkien laatu tarkistetaan tehtaalla ja asennus tapahtuu ympäristöystävällisesti, ilman kemikaaleja.
Lahden kaupungin ekotehokkuuden parantaminen –raportissa verrattiin No-Dig- menetelmää ja perinteistä menetelmää kohteessa, jossa käytettiin perinteisen menetelmän sijaan kaivamatonta menetelmää – tässä tapauksessa vaakaporausta. Raportti toteaa johtopäätöksissään, että merkittävin ero menetelmien välillä on työn kesto. Tämän lisäksi luonnonvarapanos on 7-13 kertaa suurempi perinteisellä menetelmällä tehdyssä saneerauksessa.
Raportti on luettavissa kokonaisuudessaan:
Kaupungin ekotehokkuuden parantaminen - case Lahti »
http://ekotehokkuus.canalblog.com/archives/2005/08/19/733797.html
